Tässä blogissa seurataan kolmeakymppiä lähestyvän miehen kamppailua eroon univaikeuksistaan ns. Everymans sleepin avulla. Kyseessä on täysin epätieteellinen ja amatöörimäinen yritys selvitä päivittäin 3 tunnin yöunilla ja 2-3 20 minuuttia kestävillä päivän mittaan otettavilla nokosilla.
1. Aamu
Olen aikeissa kirjoittaa kuinka virkeä ja seesteinen olen ennen kuin vesilasi kaatuu osittain näppäimistön päälle.
Kuivaillessani näppäimistöä realismi palaa takaisin. Olen herännyt klo.3 .30 viimeisen 28 vuoden aikana jona olen harrastanut nukkumista olen vaihtelevasti tuohon aikaan mennyt nukkumaan, valvonut sängyssä pyöriskellen, nukkunut sikeintä untani tai ollut parhaimmassa työn touhussa. Tosiasiassa oloni ei ole sen kummempi kuin niinä keskiarvoisesti tuhansina muina aamuina kun olen herännyt tai yrittänyt herätä.
Sisäinen kelloni herätti juuri ennen puhelinta, muutaman sekunnin kamppailin heräämisen jälkeen sohvalla uneen vaipumista vastaan ennen kuin ymmärsin nousta.
7 aikaan otan ensimmäiset 20 minuutin torkkuni. Nukahdan heti ja herään aivan liian aikaisin torkuista, jotka eivät virkistä. Otan toiset ja kolmannetkin ja herään lopulta 10.00 täysin levänneenä ja kiroten itselleni suunnitelmani pettämistä. 6 tuntia unta ei ole liikaa, mutta eivät aivan suunnitelmienkaan mukaiset...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment