Kierron kautta uuteen vauhtiin.

Viikonloppu vei taas unirytmin äärirajoille ja unta tuli palloon tavoiteltua enemmän ja kaiken lisäksi vielä väärään aikaan. En voi suositella jokamiehen unirytmiä ainakaan epäsäännöllisesti eläville.
En ole huomannutkaan kuinka usein nukkuminen taipuu tapahtumaan vasta kahdentoista jälkeen vaikka kysyttäessä sanoisin aina meneväni nukkumaan yhdentoista aikaan. Kun yössä nukkuu muutenkin vain 3 ja puoli tuntia tunninkin poisto tuntuu jo seuraavassa aamussa. Laitoin ohjeiden mukaisesti kellon herättämään tästä lähin myös iltaisin nukkumaan menosta.
On jännä huomata kuinka tiettyinä aikoina kuten itsellä klo 10.00 uni tulee palloon välittömästi, kun taas muulloin saattaa olla pirun vaikeaa. Unia on tullut nähtyä ja muistettua herättyäkin runsaasti. Aamupäivän torkkuja tulee odoteltua välillä turhankin kärsimättömästi.

Muutos vie aikansa

Siirtyminen nukkumistavasta on vaikeampaa kuin uskoin. Päivä torkut tuntuvat venyvän pidemmiksi kerta toisensa jälkeen. En varsinaisesti tunne itseäni edes väsyneeksi, mutta joku sisälläni käskee menemään nukkumaan. Ja herätessä tokkuraisen torkuista on helppo kääntää herätystä myöhemmäksi. 28 vuotta opeteltuja uni tapoja lienee vaikeata muuttaa. Yritän siirtää torkut vasta 16 jälkeen, jos se auttaisi pitämään ne hallinnassa.
Positiivisena puolena on sanottava, että puolisokin on yllättynyt mitä kaikkea tulee puuhattua nykyisin. Asunnon remontti jäi listoja vaille vajaaksi muuton jälkeen, mutta on alkanut taas edistyä. Päivissä ei pelkästään ole enemmän tunteja vaan jäljellekin jäävät tunnit ovat tehokkaampia.
Toisilla nettisivuilla kertovat olevan tärkeätä mennä nukkumaan aina samaan aikaan, toiset käskevät odottaa kunnes tuntee väsymystä. Viime päivinä onnistumista on itsellä tuottanut yhdistelmä, jossa mennään nukkumaan aina samaan aikaan ja nukahdetaan vasta kun väsyttää.

2 askelta eteen yksi taakse. Aamut 2-3.

Syytän itseäni, kun ei ole muitakaan. Myöhästynyt nukkumaan meno jätti 3 tunnin yö unen tyngäksi ja se ei ollut hyvä asia. Herätessäni 3.30 olin kuin huumattu norsu tiputellen tavaroita törmätessäni yön pimeydessä pöytiin ja tuoliin tyttöystävän ja varmaan naapureidenkin ratoksi.
Luovutin aika pian yhdessä kivunsietokykyni kanssa ja otin tirsat sohvalla heräten aamulla 9.00. Päivä meni virkeänä, mutta levottomana läpi ja seuraavana iltana nukahtaminen oli yhtä hauskaa kuin aina ennenkin(lukuun ottamatta edeltäneitä kahta iltaa.)

Ei ole epäonnistumisia, on vain…no ei onnistumisia. 2. Yö meni joka tapauksessa hyvin ja olin yllättävän tuottelias päivän aikana. On hieman vaikea löytää oikeata hetkeä ottaa torkut. Mitä pidemmälle lukee sitä enemmän oppii: 90 minuutin unisykli on muuttunut 82-110 minuutin sykliksi, jonka paikka 24 tunnin kellotaulussa saattaa myös liikkua. Otin toisena päivän yhdet torkut, mutta onko se tarpeeksi, sitä on hankala sanoa.

Kolmesta päivästä 2 on mennyt jokamiehen unen toteuttamisen puitteissa reisillä, mutta elämänmuutoksen kannalta ihan hyvin: Olen tuntenut itseni virkeämmäksi ja tuotteliaammaksi. Uutta suoneen…

1. Aamu. Yli-ihmisen Uni on paljon parempi otsikko kuin Jokamiehen uni.

Tässä blogissa seurataan kolmeakymppiä lähestyvän miehen kamppailua eroon univaikeuksistaan ns. Everymans sleepin avulla. Kyseessä on täysin epätieteellinen ja amatöörimäinen yritys selvitä päivittäin 3 tunnin yöunilla ja 2-3 20 minuuttia kestävillä päivän mittaan otettavilla nokosilla.

1. Aamu

Olen aikeissa kirjoittaa kuinka virkeä ja seesteinen olen ennen kuin vesilasi kaatuu osittain näppäimistön päälle.
Kuivaillessani näppäimistöä realismi palaa takaisin. Olen herännyt klo.3 .30 viimeisen 28 vuoden aikana jona olen harrastanut nukkumista olen vaihtelevasti tuohon aikaan mennyt nukkumaan, valvonut sängyssä pyöriskellen, nukkunut sikeintä untani tai ollut parhaimmassa työn touhussa. Tosiasiassa oloni ei ole sen kummempi kuin niinä keskiarvoisesti tuhansina muina aamuina kun olen herännyt tai yrittänyt herätä.
Sisäinen kelloni herätti juuri ennen puhelinta, muutaman sekunnin kamppailin heräämisen jälkeen sohvalla uneen vaipumista vastaan ennen kuin ymmärsin nousta.
7 aikaan otan ensimmäiset 20 minuutin torkkuni. Nukahdan heti ja herään aivan liian aikaisin torkuista, jotka eivät virkistä. Otan toiset ja kolmannetkin ja herään lopulta 10.00 täysin levänneenä ja kiroten itselleni suunnitelmani pettämistä. 6 tuntia unta ei ole liikaa, mutta eivät aivan suunnitelmienkaan mukaiset...